Kokonaistaloudellisuus ratkaisi

<<Takaisin

SarjanenHelsingin Käpylässä päädyttiin käyttövesiputkien pinnoittamiseen, kun haluttiin ottaa hinnan lisäksi huomioon ympäristönäkökulma ja asumisviihtyisyys. Vuoden 1952 olympialaisia varten rakennetussa asuintalossa tärkeä tekijä oli myös se, ettei arkkitehtonista ilmettä rikota repimällä turhaan auki rakenteita.

- Halvallahan ei hyvää saa aikaan, mutta totta kai hintakin oli tärkeä tekijä. Itselläni säästyi rahaa noin 21 000 euroa, kun emme valinneet perinteistä putkiremonttia. Silti yhtä tärkeitä näkökulmia olivat ympäristöystävällisyys ja asumisviihtyisyys, toteaa Jarmo Sarjanen, joka toimii asuinyhtiössään hallituksen puheenjohtajana.

Asumisviihtyisyyteen vaikutti paljon se, että koko remontin aikana Sarjanen kertoi olleensa vain yhden päivän ajan ilman huoneistosta saatavaa vettä. Vesipiste löytyi tuona aikana talon rappukäytävästä.

Vahvat putket haluttiin säilyttää

Ympäristöystävällisyyden näkökulmaa miettiessään Sarjanen muistelee, kuinka huonona hän piti ajatusta, että vahvat putket revittäisiin auki ja vietäisiin kaatopaikalle. Pinnoitettavia putkia oli noin 3 500 metriä, joten melkoinen jätekasa niistä olisi syntynyt. Samoin ajatus kylpyhuoneista syntyvästä kaatopaikkajätteestä kauhistutti.

- Putken seinämä on meillä paljon paksumpi kuin mitä tänä päivänä kaupasta saa. Niiden kaatopaikalle heittäminen olisi ollut järjetöntä luonnonvarojen haaskaamista.

- Jos perinteisellä tehdään, niin sehän menee niin, että ensin tulee piikkaaja, joka tulee ja hajottaa kylppärisi. Sen jälkeen kylpyhuone on pari viikkoa kuin sodan jäljiltä ja sen jälkeen vasta alkaa tapahtua jotain. Kaikki mikä siellä revitään irti, on todennäköisesti kaatopaikkajätettä, toteaa Sarjanen.

Samansuuntaisesti ajattelivat ilmeisesti muutkin 204 asunnossa asuvat yhtiön asukkaat. Vain muutama vastusti päätöstä yhtiökokouksessa.

Kylpyhuoneiden yksilöllisyys säilyi

- Meillä on paljon asukkaita, jotka ovat tehneet remontin kylpyhuoneeseen viimeisen kymmenen vuoden aikana ja he olivat tyytyväisiä, ettei uutta remonttia tarvinnut tehdä. Lähdimme siitä, että vain välttämättömimmät kohdat piikataan auki eli ne joissa jouduttiin korjaamaan putkia. Vahdin tiukasti, ettei turhaan piikata, sillä muuten talomme arkkitehtoninen ilmekin olisi helposti muuttunut.

Sarjanen nostaa esiin myös kotitalousvähennyksen merkityksen silloin kun kylpyhuoneremontti tehdään asukkaan eikä yhtiön toimesta. Taloyhtiö ei saa samanlaista hyvitystä remontille. Samoin kylpyhuoneiden yksilöllisyys olisi mennyt taloyhtiön tasapäistävän remontoinnin myötä.

- Ammeet olisivat poistuneet ja katon alas laskulla, lattiatason nostolla ja seinään kiinnitettävällä wc-istuimella kuutiotilavuus olisi pienentynyt. Tilalle olisi tullut tasavertainen aravalaatu, hymähtää Sarjanen.

Lisäksi kynnykset olisivat kylpyhuoneissa nousseet niin korkeiksi, että esteettömyys olisi hävinnyt ja hankaloittanut erityisesti ikäihmisten asumismahdollisuuksia.

Ensin tehtiin koeremontti

Yhtiössä on tehty uusilla menetelmillä myös viemäriputkien remontti. Tärkeänä valintaperusteena oli muun muassa se, ettei jätevesiä osittain jouduttaisi pumppaamaan sähköisesti kuten perinteisen menetelmän valinneessa naapuriyhtiössä.

- Padotuskorkeutta olisi todennäköisesti pitänyt nostaa, jotta jätevedet olisi saatu kaupungin viemäriverkostoon. Kun valitsimme pinnoituksen, niin saamme käyttää vanhoja verkostoja eikä jouduta pumppaamaan jätevesiä sähköisesti.

Niin viemäreiden kuin myös käyttövesiputkien pinnoituksessa yhtiössä tehtiin ensin koeremontti ja niiden kokemusten perusteella teetettiin pinnoitus koko yhtiöön.

Isännöitsijästäkin tuli puolestapuhuja

Sarjanen on käynyt puhumassa kokemuksistaan myös muissa yhtiöissä, jotka miettivät vastaavaa ratkaisua.

- Olen sanonut, että suosittelen, mutta tehkää omat päätöksenne omien arvostuksienne perusteella. Suosittelen myös aina tekemään mahdollisuuksien puitteissa koeremontin. Minä en tähän päivään mennessä ole katunut, eikä meillä ole ilmentynyt mitään ongelmia. Jos tämä 20 – 25 vuotta kestää, niin kyllä se on hintansa väärti.

Yhtiön hyvät kokemukset saivat ilmeisesti myös isännöitsijän muuttamaan asiasta mielipidettään.

- Isännöitsijä oli alkuun vanhan, perinteisen menetelmän kannattaja ja oli nihkeä, mutta käänsi kelkkansa ja käy nyt jopa seminaareissa puhumassa pinnoituksista. Isännöitsijät kai pelkäävät työmääränsä ja palkkioidensa vähentyvän näiden ansiosta, kun työmaakokoukset vähenevät. Ja ainahan tietysti uusi asia pelottaa ihmisiä, toteaa Sarjanen ja arvelee, että kannattaa aina olla vähän ”Pelle Peloton”, ja kokeilla uusia asioita.

Kerrankin kiitosta hallitukselle

Niin hyviä kokemuksia talonväki on remontista saanut, että hallitus joutui kerrankin yllätetyksi yhtiökokouksessa.

- Harvoinhan yhtiökokouksissa hallitusta kehutaan, mutta tämän asian tiimoilta saimme kiitosta. En ollut uskoa korviani. Perinteisessä putkiremontissa kuulemma aina ylitetään budjetti eikä aikataulut pidä. Tällä systeemillä budjetti alitettiin ja ilmoitetussa aikataulussa pysyttiin. Ihmettelen suuresti sitä, ettei kohdettamme valittu jopa vuoden putkiremonttihankkeeksi.